2020 – holhouksen kaipuu

Yhtäkkiä, vuoden 2020 alussa, katosi kaikkien maailman ihmisten kyky huolehtia itse itsestään. Meistä tuli avuttomia taaperoita, joita pitää taluttaa kädestä pitäen käsipesulle viiden minuutin välein, kuonokoppa naamalla. Koska muuten 0,001 ihmistä saattaa kuolla siihen että pesi kätensä väärin. Miksei tankit jo ole kaduilla? Miksei väärin ajattelevia ihmisiä ole vieläkään viety tyrmään? Mitä siitä, että vaikka koronatilastoja miten yritetään ruuvata ylöspäin, ihmiset kuolevat kaikkeen muuhun ylivoimaisesti enemmän? Tärkeintähän on saada ihmiset irti toisistaan, hyvänen aika! Koska hygienia! Tai jotain.

torstai 27. huhtikuuta 2017

Lohikäärmeiden aika

Äskettäisen koronapurkauksen jälkimainingeissa taivahalta bongattiin uudenlainen valoilmiö, jolle luonnollisestikin annettiin nimeksi Steve. Sanon "luonnollisestikin", kun... no, sille nyt vain annettiin tuollainen nimi.

Jokatap. Vaikka kyseistä revontulityyppistä ilmiötä ei aiemmin ole kamerakennoitse tallennettu, se ei välttämättä ole ennentallentamaton.

Kiinalaisesta mytologiasta löytyy aika, jolloin lohikäärmeet rulasivat, ja aurinko pimeni. Heikäläinen perimätieto tuntuisi olevan perillä siitä, että auringolla on aktiivisempia ja passiivisempia vaiheita, ja että taivaalle ilmaantuu tuon tyyppisiä ilmiöitä silloin, kun aurinko siirtyy lepotilaan.
Tähän liittyy hillitön määrä infoa, jota en ryhdy tässä kohtaa avaamaan, koskapa alle upottamani video (josta nämä kuvat on pöllitty) selittää asian yksityiskohtaisemmin – ja koska samaiselta kanavalta löysin juuri sen saman teorian tulevasta minijääkaudesta, jota itse olen rakennellut viime aikoina (aurinkokunnan suhteen laajennettuna versiona), joten ryhdyn pusaamaan sen pohjalta pidempää postausta, jonka toivottavasti saan huomiseksi duunattua (asia on nimittäin tooo.ooodella tärkeä, ja alan tosiaan olla melko vakuuttunut, että olemme hyytävien aikojen kynnyksellä)...


Ei kommentteja: